html website maker

Tervetuloa Himalansaaren osakaskunnan sivuille!

Osakaskunnan yhteiset vesialueet sijaitsevat Mikkelissä entisen Ristiinan kunnan alueella.

Kalastusmääräykset ja -rajoitukset

Osakaskunnan vesialueista Saimaalla verkkokalastus on kielletty saimaannorpan suojelemiseksi 15.4. - 30.6. välisenä aikana, lukuun ottamatta solmuväliltään alle 22 millimetrin muikkuverkkoja. Lisäksi on kielletty norpille vaarallisimpien kalanpyydysten käyttö ympäri vuoden. Kalastusta voi tehdä turvallisesti Kalatalouden keskusliiton ohjeiden mukaisesti: Kalasta norppaturvallisesti Saimaalla -esite (pdf).

Saimaalla kiellettyjä pyydyksiä ympäri vuoden ovat:

  • riimuverkko
  • verkko, jonka liina on tehty monisäikeisestä tai -kuituisesta langasta (multifiililanka), mukaan lukien mm. IronSilk
  • solmuväliltään alle 60 millimetrin verkko, jonka liina on tehty 0,17 millimetriä paksummasta yksisäikeisestä langasta (monofiililanka)
  • solmuväliltään 60 millimetrin tai sitä suurempi verkko, jonka liina on tehty 0,20 millimetriä paksummasta yksisäikeisestä langasta
  • katiska tai merta, jonka nielu on leveydeltään tai venytettynä yli 150 millimetriä
  • pitkäsiima ja muu koukkupyydys, jossa käytetään syöttinä kalaa tai kalanpalaa (kielto ei koske onkimista, pilkkimistä ja heittovapa- ja uistinkalastusta, vaikka niitä harjoitettaisiin kalasyöttiä käyttäen)
  • päältä suljettu rysä (kielto ei koske rysää, jonka solmuväli on alle 55 millimetriä ja jonka nieluun levitettynä tai nieluun kaltereilla varustettuna ei missään olosuhteissa muodostu aukkoa, joka on suurempi kuin 150 millimetriä)
  • päältä avoin rysä ja muu rysää vastaava seisova pyydys, jonka solmuväli on yli 55 millimetriä

Saimaassa on 23 - 49mm solmuvälisten verkko käyttäminen kielletty. Suosituksena on käyttää 60mm solmuvälisiä verkkoja. Siian pyynnissä on kuitenkin sallittua käyttää em. verkkoja lokakuun ensimmäisestä päivästä jäiden tuloon asti. Osakaskunnan muissa vesissä ei ole solmuvälirajoitusta.

  • Kuhan alamitta on 42 cm
  • Lohen alamitta 60 cm
  • Rasvaeväleikatun taimenen alamitta 50 cm. Rasvaevällinen taimen on RAUHOITETTU
  • Harjuksen alamitta 35 cm
  • Nieriä on RAUHOITETTU. Pyynti ja saaliiksi ottaminen KIELLETTY
  • Tuulastus on kielletty muilta kuin osakkailta ja pienosakkailta
  • Nuottalupia ei myönnetä ulkopuolisille
  • Lehtisen selällä suositellaan käytettäväksi yli 23 millimetrin solmuvälin verkkoja nieriän lisääntymisen turvaamiseksi ajalla 11.9-15.11.

Alamitta on kalojen alin sallittu pyyntimitta. Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteenpuristetun pyrstöevän kärkeen. Huhtikuussa 2012 voimaan tulleen lain mukaan kaikki alamittaiset kalat on vapautettava niiden kunnosta riippumatta kaikista pyydyksistä ja vieheistä. Tämä koskee siis myös kuolleita kaloja!

Kaikkien on merkittävä pyydyksensä selvästi näkyvin merkein. Verkot tulee merkitä molemmin päin jataa ja pyydysmerkkejä on laitettava toiseen kohoon pyynnissä oleville pyydyksille riittävä määrä. Selkävesillä ja väylän läheisyydessä pyydykset on merkittävä kalastusasetuksen mukaisin lippusaloin. Salon korkeus on 1,2 m vedenpinnasta ja siinä on oltava 20x20 cm kokoinen lippu. Pyydyksestä on löydyttävä myös sen omistajan nimi ja yhteystiedot. Merkintätapa on vapaa, kunhan tiedot ovat luettavissa.

Katiskamerkkinä käytetään verkkomerkkiä mistä otetaan kulma pois. Katiskapyynti on kaikille osakkaille sallittu ilman pyydysmaksua. Katiskan merkkikohoon pyytäjä kirjoittaa oman nimensä. Rapumertojen merkintä kuten katiskapyynnissä: kohossa oltava pyytäjän nimi selvästi kirjoitettuna. Katiskalla ravustaminen on kielletty, ravut päästettävä veteen takaisin jos on mennyt katiskaan.

Selkeät ohjeet pyydysten merkitsemisestä löytyvät Kalatalouden keskusliiton sivuilta Merkitse pyydyksesi oikein -esitteestä (pdf).

Kalastusluvat

Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluonteinen maksu, jonka keräämisestä syntyvät tulot käytetään monin eri tavoin kalastajien ja kalavesien hyväksi. Noin kolmannes varoista käytetään suoraan kalavesien hoitoon. Jokaisen muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavan 18-64-vuotiaan on suoritettava kalastuksenhoitomaksu.

Läänikohtainen viehekalastusmaksu on maksullinen yleiskalastusoikeus, joka antaa mahdollisuuden kalastaa yhden läänin vesialueilla yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä. Vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Viehekalastusmaksuista kertyneet varat palautetaan vesialueiden omistajille. Läänikohtaisen viehekalastusmaksun voi suorittaa useampaan lääniin. Viehekalastusta harjoittava 18-64-vuotias tarvitsee kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko kalastusoikeuden haltijan luvan tai hänen on suoritettava läänikohtainen viehekalastusmaksu.

Kalastuksenhoitomaksun tosite ja kalastuslupien maksutosite on pidettävä kalastettaessa mukana.

Uusi kalastuslaki ja -asetus tulivat voimaan 1.1.2016. Tässä on lyhyesti kuvattuna sen sisältö: Kalastuslakiesite (pdf).

Kalastuksenhoito- ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun voit ostaa esimerkiksi Metsähallituksen ylläpitämiltä Eräluvat.fi -sivuilta.

Himalansaaren osakaskunnan vesialueelle kalastuslupia myyvät henkilöt löytyvät tämän sivuston yhteystiedoista.

Kalastuslupien hinnat vuonna 2016

Kalastuslupien hinnat Himalansaaren osakaskunnan alueella selviävät alla olevasta taulukosta. Ammattikalastajille on varattu 200 yksikköä, 5 eur/kpl. Kaikki vuosiluvat ovat voimassa 1.5 – 30.4.

Osakkaat

0,00 - 1,50
kappale
  • Verkot: Manttaalien mukaan, 1,50 eur/kpl
  • Katiskat: Ei rajoitusta 0,00 eur/kpl
  • Uistin/Virveli: 0,00 eur/kpl 
  • Nuottalupa: Manttaalien mukaan
  • Tuulastus: Sallittu
  • Koukut: Manttaalien mukaan
  • Pitkäsiima: Manttaalien mukaan
  • Rapumerta: Manttaalien mukaan

Pienosakkaat

0,00 - 35,00
kappale
  • Verkot: Enint.8 kpl, ensimmäinen 1,50 euroa, seuraavat 5,00 eur/kpl
  • Katiskat: Ei rajoitusta, 0,00 eur/kpl
  • Uistin/Virveli: 10,00 eur/kpl
  • Nuottalupa: 35,00 eur/kpl
  • Tuulastus: Kielletty
  • Koukut: Enint. 10 kpl, 1,00 eur/kpl
  • Pitkäsiima: Enint. 100 koukkua, 5,00 eur/kpl
  • Rapumerta: Enint. 10 kpl, 1,00 eur/kpl

Muut

0,00 - 35,00
kappale
  • Verkot: Enint.8 kpl, 5,00 eur/kpl
  • Katiskat: Ei rajoitusta, 0,00 eur/kpl
  • Uistin/Virveli: 10,00 eur/kpl
  • Nuottalupa: 35,00 eur/kpl
  • Tuulastus: Kielletty
  • Koukut: Enint. 10 kpl, 1,00 eur/kpl
  • Pitkäsiima: Enint. 100 koukkua, 5,00 eur/kpl
  • Rapumerta: Enint. 10 kpl, 1,00 eur/kpl

Metsästys vesialueella

Himalansaaren osakaskunta on päättänyt metsästyksestä seuraavaa:

  • Sorsastus on sallittu laillisen metsästysoikeuden (metsästyskortti) omaaville osakaskunnan jäsenille.
  • Hirvenmetsästyksestä tekee osakaskunta erillisen sopimuksen paikallisen metsästysseuran kanssa.
  • Pienriista ja pienpedon pyynti on laillisen metsästysoikeuden omaavalle sallittu. 

SUOJELUKOHTEET

SAIMAANNORPPA

Himalansaaren osakaskunta on sitoutunut vuodesta 2005 alkaen suojelemaan saimaannorppia kalastamalla norppa-alueella 15.4.–30.6. välisenä aikana vain katiskoilla.

Yövedellä elää nyt pieni norppakanta, 4–6 yksilöä, ja verkkokalastuksen kieltämisen tavoitteena on auttaa kannan kasvua.

JÄRVILOHI

Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Saimaannorpan tavoin saimaan järvilohi eristäytyi omaksi lajikseen maanpinnan kohoamisen katkaistua yhteydet Itämereen jääkauden loppupuolella. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen Saimaan järvilohi on nykyään täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnossa lisääntyvien kantojen palauttaminen.

Järvilohen tuntomerkkejä:
Yläleuan luu ulottuu silmän takareunan tasalle.
Kyljessä mustia, melko pieniä ja usein aika epäselviä pilkkuja. Pilkut sijaitsevat pääosin kylkiviivan yläpuolella. Kalan päänpuoleisessa osassa noin rintaevän takareunan tasolle pilkkuja on lähes aina myös kylkiviivan alla, mutta ne loppuvat siitä pyrstöä kohti mentäessä.
Pyrstön varsi on hoikka.
Pyrstöevä erkanee pyrstön varresta selvässä terävässä kulmassa.
Järvilohen pyrstössä esiintyy usein lovimaisuutta, mutta se voi olla myös melko suora.

SAIMAANNIERIÄ

Myös Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) on järvilohen tavoin eristäytynyt omaksi lajikseen jääkauden jälkeen ja kokenut saman kohtalon kuin järvilohikin. Molemmat kalalajit ovat äärimmäisen uhanalaisia.

Nieriän tuntomerkkejä:
Käänteinen pilkutus muihin lohikaloihimme verrattuna. Nieriällä on vaaleat pilkut tummalla pohjalla eikä siis tummia pilkkuja vaalealla pohjalla.
Hyvin pienet suomut. Nieriää tunnetaan myös nimellä ”nahkalohi”.
Evien etureunat ovat valkoiset.
Kutuasuisena vatsa on kirkkaanpunainen.

VUOSIKOKOUSTEN PÖYTÄKIRJAT

Alla olevista linkeistä pääset lukemaan pdf-muotoisia vuosikokousten kokouspöytäkirjoja.